Näsijärven vedenlaatu
Näsijärvi kuuluu Näsijärven-Ruoveden alueeseen (35.3). Näsijärvestä vedet laskevat Tammerkosken kautta Pyhäjärveen. Näsijärven vesi vaihtuu keskimäärin kerran hieman vajaassa vuodessa. Vesistöalue on säännöstelty. Virtaamien säännöstelyä suoritetaan Tammerkoskessa, Nokianvirrassa ja Tyrvään voimalaitoksella. Vesistön käyttö on pääasiassa ns. virkistyskäyttöä. Vesistöalueelle kohdistuva hajakuormitus on suhteellisen vähäistä.
Näsijärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun yhteydessä. Havaintopisteitä on mm. Koljonselällä, Näsiselällä ja Aitolahden edustalla. Myös joidenkin Näsijärven lahtialueiden vedenlaatua on tutkittu. Näytteitä on otettu mm. Siivikkalanlahdesta, Ryydynpohjasta, Kaiharinlahdesta, Vahantalahdesta ja Pengonpohjasta.
Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Veden sähkönjohtavuus on Näsiselän ja Koljonselän syvännealueilla normaali. Sen sijaan Aitolahden edustalla sijaitsevan syvännealueen alusveden sähkönjohtavuus on etenkin talvella, jolloin Lielahden tehtaan jätevedet kerääntyvät alusveteen, hiukan luonnontilaisia vesiä korkeampi. Myös Siivikkalanlahdessa ja Ryydynpohjassa veden sähkönjohtavuus on selvästi luonnontilaisia vesiä korkeampi.
Näsijärveen kohdistuvassa jätevesikuormituksessa tapahtui oleellinen muutos vuonna 1985, jolloin Lielahdessa sijaitsevat tehtaat lopettivat selluloosan valmistuksen metsäteollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen seurauksena. Nykyisen tuotannon jätevedet käsitellään biologisesti ja kuormitustaso on vain murto-osa aikaisemmasta. Näsiselän eteläosan happitilanne parantuikin aiempaan verrattuna nopeasti ja nykyisin happitilanne on läpi vuoden hyvä. Siivikkalanlahden ja Ryydynpohjan lahtialueilla veden vaihtuvuus on selkäalueita selvästi hitaampaa ja lahtialueiden syvänteissä onkin todettu edelleen voimakasta hapen kulumista. Happi on ollut lähes loppu sekä kesä- että talvikerrosteisuuskausien lopulla. Hapen kuluminen on ollut voimakasta etenkin kesällä, jolloin happi on ollut lähes loppu koko alusvedestä.
Mäntän seudulla vuonna 1991 tapahtunut kuormitustason aleneminen on vaikuttanut viime vuosina myös Näsijärven yleistilaa kohentavasti. Tämä näkyy etenkin ligniini- ja CODMn-arvojen pienenemisenä sekä fosforipitoisuuden alenemisena. Fosforipitoisuudet ovat olleet viime vuosina Näsiselän ja Koljonselän syvännealueilla karuille vesille ominaisia. Myös levää on ollut klorofyllipitoisuuden perusteella karuille vesille ominaisesti. Siivikkalanlahden ja Ryydynpohjan ravinnetaso on selvästi korkeampi ja lievästi reheville vesille ominainen.
Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuutena hyvä. Näsijärven eteläosassa Lielahden tehtaan kuormitus aiheuttaa edelleen alusveden lievää likaantumista. Näsiselän keskiosan alueelle jätevesien vaikutus ei enää aiemmasta poiketen ulotu ja Näsiselän keski- ja pohjoisosat ovatkin vedenlaadultaan jopa erinomaisia alhaisesta ravinnetasosta johtuen. Myös happipitoisuudet ovat alusvedessä kerrosteisuuskausien lopullakin korkeat. Näsijärven lahtialueet, kuten Siivikkalanlahti ja Ryydynpohja, ovat kuitenkin selvästi syvännealueita rehevämpiä. Lahtialueiden syvänteissä on todettu lisäksi happitalouden häiriöitä.