Seurantatutkimukset
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITOKALASTUS VV 2014-2017
Näsijärven kalastusalue käynnisti saaliskirjanpitokalastuksen vuonna 1987 ja sitä on jatkettu tauotta nykypäiviin asti. Saaliskirjanpitäjiksi on valittu pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastajia, myös joitain ammattikalastajia on ollut mukana. Kirjanpitokalastuksella pyritään seuraamaan Näsijärven kalakantojen tilaa ja kehitystä sekä käyttää saatuja tuloksia kalavedenhoidossa. Aktiivinen saaliskirjanpito antaa suuntaviivoja kalastuksen järjestämiseen sekä oikeiden ja hallittujen istutusten suunnitteluun. Se on tärkeä työkalu vuoden 2019 alusta alkavan Näsijärven kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisessa. Kalastusalue on seurannut alusta lähtien Koljonselän ja Vankaveden kalakantoja ja Näsiselkä on tullut mukaan vuodesta 2010 lähtien, kun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittama velvoitetarkkailu siellä loppui vuonna 2009.
KUHA- JA SIIKATUTKIMUKSET
Näsijärven kalastusalueella tutkitaan kuhan ja siian kasvua ja tuotantoa. Uusin kuhatutkimus on vuodelta 2007 ja siikatutkimus vuodelta 2010.
NÄSIJÄRVEN MUIKKUTUTKIMUS 2010
Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueensaaliskirjanpitäjien toimittamien tietojen perusteella sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittamien velvoitetarkkailututkimusten avulla. Tutkimuksella haluttiin selvittää muikkukannan ikä- ja kokorakennetta vuonna 2010 ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä mahdollisia jatkotutkimuksia varten.
KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ
Selvityksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että kuha lisääntyy Näsijärvessä luontaisesti ja lisääntyminen on jopa alueellisesti merkittävää. Oletettujen luontaisesti syntyneiden vuosiluokkien 2001 ja 2002 esiintyminen aineistossa erityisesti vuosina 2007 ja 2008 oli selkäaluekohtaisine eroineenkin huomattavaa. Luontaisesti karuun vedenlaatuun nähden Näsijärvessä on hyvä ja vakaa kuhakanta.
VIITAPOHJAN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUKSET VUONNA 2008
Näsijärven kalastusalue päätti Tammerkosken vuoden 2006 sähkökalastusten jälkeen jatkaa Näsijärveen laskevien virtavesien tutkimuksia. Vuoden 2007 syyskuussa selvitettiin taimenen mahdollista esiintymistä Ylöjärven kunnan alueella Vahantajoessa ja Myllypurossa. Syyskuussa 2008 tutkittiin Näsijärven länsipuolella sijaitsevien, Viitapohjan alueella virtaavien ja Näsijärveen laskevien purojen kalastoa sähkökalastuksin.
Kohteiksi valittiin 4 koealaa, kaksi Pulesjärvestä Paarlahden Sisaruspohjaan laskevasta virtavedestä, yksi Paarlahden perään laskevasta Peräjoesta sekä yksi koeala Hankajärvestä laskevasta Myllyjoesta. Peräjoesta ja Myllyjoesta tiedettiin saadun taimenia, joista ainakin Peräjoen taimenten otaksuttiin nousseen Paarlahdesta.
Koko hanke vuodesta 2006 alkaen on tehty pääosin Hämeen TE-keskuksen myöntämillä harkinnanvaraisilla rahoituksilla. Sähkökalastukset Viitapohjassa suorittivat kalastusmestari Markku Nieminen Koemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä sekä kalastusalueen hallitukses a puheenjohtaja Erkki Ala-Paavola ja Miikka Mäkinen.
TAMMERKOSKEN TAIMENENPOISKASSELVITYS
Näsijärven kalastusalue selvitti yhdessä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Tammerkosken taimenen poikasten olemassaoloa heinä-lokakuussa vuonna 2006. Selvitys sai aloituskipinänsä, kun kevään 2005 Venekauden avajaisissa Mustalahdessa pidetyissä nuorten onkikilpailuissa epäiltiin saadun kaksi reilun kymmenen sentin pituista taimenen poikasta. Koska kyseisen kokoisia taimenen poikasia ei tiettävästi ole järveen istutettu, voitiin niiden otaksua olevan peräisin Tammerkosken omasta tuotannosta. Selvityksellä haluttiin saada selville mahdollisesti koskessa olevien poikasten määrää sekä kosken kelpoisuus taimenen lisääntymisalueena ja poikasten elinalueena.
SAALISKIRJANPITO KALAKANTOJEN TILAN ARVIOINNISSA
Saaliskirjanpidon käyttö kalakantojen tilan arvioinnissa perustuu kirjanpidosta laskettavien yksikkösaaliiden seurantaan. Yksikkösaalis kuvaa kalakantojen tilaa ja muutoksia parhaimmin, kun saaliskirjanpidon aikana pyydystettävyys (kalastustavat + pyydysten tehokkuus) pysyy mahdollisimman samankaltaisena vuodesta toiseen. Edustavuutta lisää kirjanpitokalastajien vähäinen vaihtuvuus pitkällä aikavälillä.
Koljonselällä on viime vuosina toiminut 6-8 kirjanpitokalastajaa ja Vankavedellä 3 kalastajaa. Vaihtuvuus on ollut melko vähäistä. Vuoden 2008 huonon jäätalven vuoksi talven kalastus jäi normaalia vähäisemmäksi. Muikku ja kuha olivat kummallakin selkäalueella kirjanpitokalastajien pyydetyimmät saalislajit. Haukea ja lahnaa saatiin myös mainittavasti. Siian osuus saaliista oli selvästi suurempi Koljonselällä.